Helsingin keskuspuiston pimennyksestä tuli uusi normaali

Mitä seuraa, kun puistoaluetta halkovien liikuntareittien valaistus sammutetaan yön tunneiksi? Helsingin kaupungin keräämän kokemuksen mukaan säästöjä, ymmärrystä ja luonnollisempia elinoloja.

Kuvassa Olli Markkanen, Marko Hirvonen sekä Timo Karjalainen.

Suomen Energia-Urakointi (SEU) on toiminut vuosien saatossa lukuisten Helsingin kaupungin valaistusprojektien kumppanina. Yksi mielenkiintoisimpia projekteja on ollut Helsingin keskuspuiston pimennys, jonka opit ja vaikutukset näkyvät tänäkin päivänä pääkaupungissa liikkuville.

Marraskuussa 2022 Helsingin keskuspuisto päätettiin pimentää yön tuntien ajaksi. Taustalla oli energiakriisi, joka nosti energian hintoja talvella 2022–2023. Säästöjä oli löydettävä nopeasti ja jokaiselta sektorilta, myös valaistuksesta.

"Liikuntareittien yövalaistus oli varsin luonteva valinta. Helsingin keskuspuisto valikoitui kohteeksi, sillä siellä sijaitsi noin 50 % kaupungin liikuntareittien yövalaistuksista", kertoo Helsingin kaupungin kaupunkiteknisten verkkojen hallinnan tiimin päällikkö Timo Karjalainen.

Keskuspuisto on valtava, lähes 10 kilometrin mittainen metsä- ja viheralue Helsingissä. Se alkaa aivan keskustan tuntumasta ja päättyy kaupungin pohjoisrajalle. Keskuspuisto on sekä suosittu ulkoilukohde että tärkeä pyörällä tapahtuvan työmatkaliikenteen väylä.

Luonnoltaan monimuotoinen Helsingin keskuspuisto on myös monen eläimen koti. Puistossa voi hyvin törmätä liito-oravaan tai nähdä vilahduksen kärpästä. Äänimaisemaa keskuspuistoon luovat keltasirkut, hippiäiset ja sirittäjät.

Helsingin kaupunkitekniikkayksikön päällikkö Olli Markkanen sanoo, että vaikka kimmoke pimennykseen syntyi tarpeesta säästää energiaa ja sitä kautta kustannuksia, taustalla vaikuttivat vahvasti myös ympäristöasiat.

Iso lainausmerkki

Eläinten luonnollisten elinolojen säilyttäminen tuki päätöstä, ja sen rooli on vahvistunut pimennystä jatkettaessa ja tiedon lisääntyessä.

Olli Markkanen, Helsingin kaupunki

"Helsingin kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Tämä tavoite vaatii sekä isoja että pieniä toimia. Valaistuksen optimoinnin kautta pienentynyt hiilijalanjälki on yksi konkreettinen teko tavoitteeseen pääsemiseksi", Markkanen taustoittaa.

SEU toteutti Keskuspuiston valaistuksen jakorajamuutokset

Helsingin keskuspuiston ulkovalaistus toimii etäohjauksella, mutta ilman valaisinkohtaista ohjausta. Mikäli jonkin alueen valaistusta halutaan muuttaa, ainut temppu on sammuttaa valot koko kyseisen jakokeskuksen alueelta.

Pääleipälajinaan sähköistä infraa kaupunkiympäristöön rakentava SEU toteutti syksyllä 2022 Helsingin keskuspuistoon mittavat jakorajamuutokset, jotta pimennys voitiin rajata keskuspuiston viheralueille. Kokonaisuus sisälsi 32 keskusta, joiden piirissä on noin 2 500 LED-valaisinta.

Iso lainausmerkki

SEU hoiti hienosti keskuspuiston jakorajamuutokset. Työ valmistui aikataulussa ja sovitusti.

Olli Markkanen, Helsingin kaupunki

"Kaikkinensa hyvää toimintaa, SEU:n kanssa oli helppo toimia", jatkaa useassa eri projektissa SEU:n kanssa yhteistyötä tehnyt Timo Karjalainen.

Keskuspuistossa on SEU:n vuonna 2018 vaihtamat LED-valaisimet, joiden värisävynä on 4 000 kelviniä. Se on Markkasen mukaan hieman nykysuuntaa kylmempi, mutta toimii hyvin keskuspuiston ympäristössä.

"Valaistusta rakennettaessa jokainen valaisin räätälöidään aina kohteeseen. Esimerkiksi LED-valo tulee hyvin pienistä linsseistä, joten valaisimen oikea suuntaus on tärkeää, jotta valo osuu kohteeseen, eikä aiheuta kiusahäikäisyä. Toki häikäiseviin valaisimiin voidaan asentaa ihan mekaanisia häikäisysuojiakin."

Pimennyksen tuomat säästöt kymmeniä tuhansia euroja vuodessa

Keskuspuiston liikuntareittien valot sammutetaan tänäkin iltana klo 23.00. Pirkkolasta etelään Keskuspuiston valaistuksen yösammutus loppuu klo 5.00, siitä pohjoiseen klo 6.00.

Alkuvaiheessa valojen sammuttamisen vaikutuksia seurattiin hyvin tarkasti muun muassa liikenteen sujuvuuden ja asiakaspalautteiden osalta.

Iso lainausmerkki

Ehkä yllättävintä oli, että keskuspuiston pimennys ei ole näkynyt esimerkiksi tapaturmatilastoissa käytännössä ollenkaan. Kaupunkilaisten palautteita tuli sormilla laskettava määrä.

Timo Karjalainen, Helsingin kaupunki

Aivan alkuvaiheessa pimennysaikaa säädettiin hieman muutaman aktiivisen työmatkaliikennereitin kohdalla, jotta aikaisin aamulla työpaikalle pyöräilevät ja kävelevät pääsivät kulkemaan valaistulla reitillä.

Keskuspuiston yöpimennyksestä tuli uusi normaali. Toinen yhtä aikaa kokeiltu ja käyttöön jäänyt energiansäästötoimi ovat Helsingin kaupungin lähes 15 000 etäohjattavan LED-valaisimen tiukat himmennykset.

"Nykyaikainen LED-valaisin valaisee todella tasaisesti, eikä vanhan purkauslampputeknologian aikaisia pimeitä kohtia juuri tule. Himmennetty valaistus toimi niin hyvin, että se on edelleen käytössä", Markkanen sanoo.

Energiansäästötoimenpiteiden tarkkoja euromääräisiä säästöjä on haastavaa laskea pörssisähkön tuntihintaan sidotun sähkösopimuksen ja vaihtelevien tuntihintojen vuoksi.

"Vuositasolla Helsingin keskuspuiston pimennyksellä saadaan kuitenkin useamman kymmenen tuhannen euron säästö kaupungin energialaskuun", Markkanen valottaa euromääriä.

Kaverina tekniikka ja direktiivit

Valaistusverkon ja siihen kuuluvien valaisinten tehtäväkenttä on laaja. Ne luovat kaupunkilaisen arkeen sujuvuutta, turvaa ja tunnelmaa. Harva tulee ajatelleeksi valon värilämpötilan vaikutusta omaan fiilikseen. Lämpimät sävyt rauhoittavat ja tuntuvat kotoisalta, aivan kuten leirinuotio. Kylmä valo taas aktivoi meitä.

Tekniikan kehittyminen on avannut uusia ulottuvuuksia myös kaupungin valaistukseen. Oman osansa soppaan tuovat erilaiset direktiivit. Valaistuksen ohjaaminen ei Olli Markkasen mukaan välttämättä tapahdu enää keskitetysti vain kaupungin puolesta.

"Meillä Helsingissä on Malmin puistossa pilottikohde, jossa kävijä voi itse säätää valaistuksen värisävyn ja värilämpötilan. Normaalituotantoa ovat kohteet, joissa valo syttyy tai lisääntyy sensoroinnin avulla automaattisesti tai käyttäjän toimesta painonapista."

Maailmalla taas on hyviä esimerkkejä, joissa tutka- ja äänitekniikka auttaa hallitun turvallisuuden tunteen luomisessa.

"Valot voidaan asettaa syttymään esimerkiksi liikkeestä tai vaikka kiljahdusäänestä. Aivan uusinta Helsingissäkin testattavaa sensorointitekniikkaa on valotutka eli niin kutsuttu lidar. Se voi tunnistaa liikkujan esimerkiksi pyöräilijäksi ja siten valaistustaso voidaan tulevaisuudessa suhteuttaa sen mukaan", Olli Markkanen kertoo.

"Yhteistä kehitysnäkymille on se, että asiakas on kuningas. Hän saa parhaan mahdollisen valaistuksen ja pääsee myös itse vaikuttaa sen luonteeseen. Oleellista on, että me valaistuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat käytämme valaistusverkkoa fiksusti", Timo Karjalainen tiivistää.

Julkinen ulkovalaisin on kaikkea muuta kuin pelkkä ”lamppu”. Siksi ulkovalaistuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon kannattaa valita ammattitaitoinen kumppani - Suomen Energia-Urakointi.

Ulkovalaistus kaupunkiympäristössä

Lue lisää

Avainsanat:
Valaistus
Urakointi
Sähkö
0.0.9